Kategoriat
Jyväskylä Politiikka

Menevän vasemmiston vaalidisko

Keskiviikkona vietettiin baari Vakiopaineessa Menevän vasemmiston vaalidiskoa eli vasemmistoliiton nuorten ehdokkaiden vaalibileitä. Myöhemmin sain eräältä eläkeläiskokoomuslaiselta sellaista palautetta, että ”kommunistinuorten juhlissa” musiikki oli huonoa eikä puheissakaan ollut kehumista — ehkä siitä voi päätellä, että kekkerit onnistuivat erinomaisesti.

Pari kuvaa esiintyjistä, joiden musiikillinen anti ulottui Laulu taantumuksesta -junnauksesta Karrelle palaneeseen enkeliin ja svengaavaan kansanmusiikkiapokalypsiin:

Köyhät herrat
Köyhät herrat
Tamppatahna
Tamppatahna

Pidin tapahtumassa lyhyen ja lievästi populistisen puheen, joka meni suurin piirtein näin:

Paikallista mediakeskustelua nyt kuntavaalien alla hallinnut teema on Jyväskylän talouden on vaikeat ongelmat. Seuraavalla valtuustokaudella riidellään todennäköisesti paljon siitä, että mistä säästetään ja miten paljon. Vaarana on että tehdään todellä typeriä ja lyhytnäköisiä päätöksiä.

Suurin osa kaupungin menoista kuluu sellaisten palvelujen järjestämiseen, jotka ovat kaikista tärkeimpiä pienituloisille. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa terveyskeskukset, julkisen liikenteen sekä kaupungin vuokra-asunnot.

Hyvin toimeentulevat eivät tarvitse terveyskeskuksia erityisen kipeästi, koska heillä on varaa käydä yksityislääkärillä ja yleensä myös mahdollisuus saada hoitoa työterveyden kautta. Rikkaita ei haittaa, vaikka terveyskeskusmaksut nousisivat tai terveysasemien määrä vähenisi.

Hyvätuloiset liikkuvat omalla autollaan, joten heitä ei liiemmin liikuta myöskään bussilipun hinta tai se, että sattuuko jostain kauempana sijaitsevasta lähiöstä pääsemään keskustaan järkevästi. Hyvin toimeentulevia ei kiinnosta sekään, että onko Jyväskylässä riittävästi kaupungin vuokrakämppiä, jotta vuokrataso pystyttäisiin pitämään alhaisena, koska he harvemmin asuvat itse vuokralla.

Tässä muutamia esimerkkejä asioista, jotka eivät hyvätuloisten näkökulmasta ole kovin tärkeitä ja joista säästäminen voi olla heidän mielestään hyväkin idea. Pienituloiselle näillä palveluilla on kuitenkin väliä.

Kuntavaaleissa äänestää 60 prosenttia ihmisistä, ja on tilastollinen fakta, että mitä enemmän tienaa, sitä varmemmin äänestää. Kaikista ahkerimmin äänestävät parhaiten toimeentulevat, ja hyvätuloiset ihmiset äänestävät luonnollisesti ehdokkaita, jotka ajavat hyvätuloisille tärkeitä asioita.

Nykyisessä valtuustossa on muun muassa kansanedustajia, projektipäälliköitä ja lentäjiä, mutta esimekiksi yhtään työtöntä siellä ei ole, vaikka ilman työtä on jyväskyläläisistä 14 prosenttia (kaupunkilaisia tasapuolisesti edustavassa valtuustossa tämä tarkoittaisi noin kymmentä valtuutettua). Alle 35-vuotiaitakin valtuustossa on vain kourallinen, vaikka Jyväskylässä on suhteellisesti enemmän nuoria ja opiskelijoita kuin missään suuressa kaupungissa koko Suomessa.

Vallan keskittyminen hyvätuloisille ja keski-ikäisille on näkynyt siinä politiikassa, jota Jyväskylässä on viimeisten vuosien aikana harjoitettu. Monet palvelut ovat rapistuneet ja esimerkiksi toimeentulotuen hakemisesta on tehty vaikeampaa, kun taas toisaalta on panostettu siihen että rakennetaan Lutakkoa ja Satamaa sekä tuetaan ralleja ja Paviljonkia.

Vaikka haluaisin olla optimistinen, niin todennäköisesti valtuustossa on todella paljon hyvätuloista porukkaa myös näiden vaalien jälkeen. On tärkeää, että heidän lisäkseen sinne saadaan myös toisenlaisia kaupunginvaltuutettuja pönöttämään. Siellä tarvitaan ihmisiä, jotka eivät ole ensimmäisenä valmiita leikkaamaan heikoimmassa asemassa olevilta jyväskyläläisiltä, vaan haluavat muuttaa kaupungin päätöksentekoa oikeudenmukaisemmaksi.

Me vasemmiston nuoret ehdokkaat haluamme toimia sen puolesta että Jyväskylä on hyvä paikka asua myös niille jotka eivät satu olemaan projektipäälliköitä tai lentäjiä, joilla ei ole omaa autoa ja jotka tarvitsevat terveyskeskuspalveluja.

Meillä on kuitenkin yksi ongelma: tarvitsemme paljon ääniä, mutta emme ole julkkiksia eikä meillä ole mahdollisuuksia mainostaa itseämme viikkotolkulla Keskisuomalaisessa, kuten varakkaammilla ehdokkailla ja puolueilla. Toivon, että äänestätte meitä ja masinoitte kaikki kaverinnekin äänestämään meitä, että voimme saada valtuustossa jotain aikaan.

Jos kaupungin päätöksenteon annetaan jatkua samoilla poliittisilla voimasuhteilla kuin tällä valtuustokaudella, tuloksena voi olla rumaa jälkeä pienituloisten kannalta.

Valitettavasti en ottanut kuvaa itsestäni kun blastasin tätä, joten joudutte tyytymään kuviin omia puheenvuorojaan esittävistä ehdokaskollegoistani Taija Roihasta ja Marjukka Huttusesta.

Taija Roiha ja Marjukka Huttunen
Taija Roiha ja Marjukka Huttunen
Kategoriat
Mielipidekirjoitus Politiikka Raha

Tarvitsemme kunnallisen pääomaveron

Kirjoitin Laura Piipon kanssa mielipidekirjoituksen, jossa vaadimme kovempaa pääomatulojen verotusta ja lisätulojen siirtoa kunnille. Suomi kuuluu maailman kilpailukykyisimpiin kansantalouksiin ja valtakunnassa on varallisuutta vaikka kuinka, mutta riittäviä työkaluja kuntien rahoittamiseksi ei tunnu millään löytyvän. Kunnat vastaavat suuresta osasta elintärkeitä peruspalveluita, joten julkisen talouden ongelmat on korjattava pikaisesti, ettei hyvinvointivaltiota jouduta ajamaan tämän enempää alas.

Kirjoitus oli tällainen:

Tarvitsemme kunnallisen pääomaveron

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 9.10.2012)

Kunnat ympäri Suomen ovat pahoissa talousvaikeuksissa ja tulevalla valtuustokaudella on odotettavissa monenlaisia ikäviä päätöksiä. Kun kuntien taloustilanne muuttuu hälyttäväksi, myös niiden järjestämät elintärkeät palvelut ovat vaarassa joutua tulilinjalle. Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja, jotka turvaavat kuntien rahoituksen oikeudenmukaisella tavalla. Yksi tähän asti hyödyntämätön mahdollisuus on kunnallinen pääomatulojen verottaminen.

Kunnallisveroa peritään tällä hetkellä yksinomaan palkkatuloista, joten pelkkiä pääomatuloja saavat eivät maksa lainkaan kuntaveroa, mutta kunnan palveluita he kuitenkin käyttävät. Tuoreimpien verotietojen mukaan yli 150 000 euroa vuodessa ansaitsevien keskisuomalaisten yhteenlasketuista pääomatuloista muodostuu 67 miljoonan euron potti. Sadasta kovatuloisimmasta keskisuomalaisesta peräti seitsemän kymmenestä maksaa veroja pääasiassa pelkästään pääomatuloista, mikä ei hyödytä kuntia suoraan mitenkään.

Jyväskylässä tavallinen palkansaaja maksaa puolestaan tuloistaan 19,5 prosenttia kunnallisveroa. Suomen rikkaimman kymmenyksen tuloista kunnat saavat paljon vähemmän — vain noin 14 prosenttia. Tähän suhteutettuna suomalainen pääomatulojen verotus on verrattain löysää, ja esimerkiksi yhtiöiden osingoista huomattava osa on jopa kokonaan verovapaita.

Kuntien veropohjaa on pikaisesti laajennettava, jotta voidaan varmistaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä rahoitus. Kuntauudistuksen yhteydessä tulisikin ottaa käyttöön kunnallinen, kaikkia kuntia koskeva pääomavero. Esimerkiksi 10 prosentin suuruisena vero helpottaisi jo yksistään Suomen kuntien talousahdinkoa noin miljardilla eurolla. Nykyisessä tilanteessa on kestämätöntä, että pääomatuloilla elelevien verokertymästä ohjautuu kunnille vain mitätön osa.

LAURA PIIPPO
yliopistonopettaja, kuntavaaliehdokas (Vas.)

OSKARI RANTALA
opiskelija & tiedottaja, kuntavaaliehdokas (Vas.)

Kategoriat
Jyväskylä Mielipidekirjoitus Politiikka

Jyväskylää kehitetään hyvin toimeentulevien ehdoilla

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 25.9.2012)

On usein toisteltu paradoksi, että suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa laiskasti, vaikka juuri niissä voi vaikuttaa lähimpänä omaa arkea oleviin asioihin: bussilipun hintaan, lähimmän terveyskeskuksen sijaintiin ja oman lapsen luokkakokoon.

Esimerkiksi presidentinvaalissa äänestysprosentti on kuntavaaleihin verrattuna tähtitieteellinen huolimatta siitä, että tavallisen suomalaisen näkökulmasta on varsin yhdentekevää, kuka virkaa hoitaa.

Me kaikki tiedämme, mitkä ryhmät äänestävät muita vähemmän: työttömät, alemmin koulutetut ja nuoret — toisin sanoen pienituloisin osa suomalaisista. Vaalien alla on tapana patistella heitä uurnille ja muistuttaa holhoavasti, että vaikuttaminen on arvokasta.

Vähemmän kuitenkin puhutaan siitä, ketkä äänestävät eniten ja minkälaisiin poliittisiin päätöksiin se johtaa. Työssäkäyvät, korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat äänestävät aktiivisimmin, ja he antavat äänensä yleensä toisille työssäkäyville, korkeasti koulutetuille ja hyvin toimeentuleville. Eniten julkisia palveluita tarvitsevat kuitenkin jyväskyläläiset, joiden elämä on hyvin erilaista kuin keskimääräisellä valtuutetulla.

Kärjistäen voi sanoa, että valtuusto on täynnä hyväosaisten jyväskyläläisten asioita ajavia hyväosaisia valtuutettuja, ja tämä näkyy myös politiikan suunnassa. Palvelut keskittyvät keskustaan samaan aikaan kun köyhien liikkumisesta tehdään kalliilla paikallisliikenteellä hankalaa. Kaupunkiin suunnitellaan konserttisalia, vaikka kaupungin talous on kuilun partaalla, eikä raha näytä riittävän edes koulujen ja terveyskeskusten toiminnan pyörittämiseen.

Vuoden 2012 talousarvion käsittelyssä ehdotettiin maksuttomien palautuskuorien hankkimista toimeentulotukea hakeville eli kaikkein heikoimmassa asemassa oleville jyväskyläläisille. Palokan, Huhtasuon ja Vaajakosken sosiaaliasemien lakkauttamisen jälkeen kauempana asuvien toimeentulotukiasioiden hoitaminen on selvästi hankaloitunut ja jonot keskustan toimipisteellä kasvaneet kohtuuttomiksi.

Kaupungin talouden kannalta kustannus olisi ollut mikroskooppinen, mutta esitys ei mennyt läpi. Sitä vastusti 56 valtuutettua — todennäköisesti kaupunginvaltuuston hyvätuloisimmat kolme neljäsosaa — jotka katsoivat, ettei köyhimpiä kaupunkilaisia ole syytä auttaa asioidensa hoitamisessa. Kun päätöksenteko on tällaista näin pienen mittaluokan kysymyksissä, on selvää, miten hyvin pienituloiset otetaan suurempia päätöksiä tehtäessä huomioon.

OSKARI RANTALA
kuntavaaliehdokas (Vasemmistoliitto)
opiskelija, tiedottaja