Kun suomalaiset harmaantuvat ja ikäluokat pienenevät, koulutuksesta tulee yhä tärkeämpää. Tulevaisuuden maailmassa pieni ja syrjäinen maa voi menestyä vain panostamalla kaikkien täällä asuvien koulutukseen ja osaamiseen.
Tutkijat ja päätöksentekijät ovat yhtä mieltä siitä, että työelämän murroksessa uusien ikäluokkien korkeakoulutusasteen on noustava vähintään 50 prosenttiin. Yhtä välttämätöntä on kuitenkin myös koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuuteen panostaminen.
Jokainen uusi Suomen asukas on aiempaa tärkeämpi suomalaiselle yhteiskunnalle, ja meidän on tehtävä kaikkemme, ettei kukaan jää ilman koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia.
Nykyinen hallitus on tehnyt edeltäjiään koulutusmyönteisempää politiikkaa. Vihdoinkin olemme saaneet esimerkiksi sitovat mitoitukset koulupsykologien ja -kuraattorien määristä.
Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle ja rankasti karsitun lähiopetuksen palauttaminen ammatilliseen koulutukseen vähentävät niiden nuorten määrää, jotka jäävät ilman toisen asteen tutkintoa ja ovat korkeassa syrjäytymisvaarassa.
Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen pieni- ja keskituloisilta helpottaa lapsiperheiden talousongelmia ja poistaa työllistymisen hidasteita. Siedettäviksi on saatu myös päiväkotien ryhmäkoot, joita keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset kasvattivat Juha Sipilän johdolla edellisessä hallituksessa.
Eduskuntavaaleissa päätetään, jäävätkö nämä uudistukset voimaan ja jatkuuko koulutusjärjestelmän kehittäminen. Oppimistulosten lasku ja koulujen työrauhaongelmat vaativat lisäsatsauksia oppimisen tukeen, erityisopetukseen ja pienempiin opetusryhmiin.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten valtava palkkakuoppa on johtanut siihen, että suuri osa työntekijöistä harkitsee tutkimusten mukaan alan vaihtoa. Työntekijäpulan sijasta voi kuitenkin puhua poliittisen tahdon puutteesta tarjota riittäviä palkkoja ja kunnon työehtoja.
Nykyinen hallitus on tehnyt edeltäjiään koulutusmyönteisempää politiikkaa. Eduskuntavaaleissa päätetään, jäävätkö nämä uudistukset voimaan.
Tosiasiassa leikkaukset kuitenkin uhkaavat koulutusta sekä valtion että kuntien puolelta, vaikka harvat puolueet niistä haluavat ennen vaaleja puhua.
Valtiovarainministeriön esittämiä yhdeksän miljardin suuruisia sopeutuksia on erittäin hankala toteuttaa ilman koskemista koulutukseen, varsinkin jos leikkauksia ei kohdisteta mittavasti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä perusturvaan, joita kaikki puolueet ovat ilmoittaneet haluavansa suojella.
Yhtä iso uhka ovat kuntien talousongelmat. Esimerkiksi Jyväskylä hahmottelee kymmenien miljoonien eurojen suuruisia sopeutustoimia, eikä tarvitse olla ennustaja nähdäkseen, mihin iso osa niistä on kohdistumassa – Jyväskylän menoista kasvun ja oppimisen palvelut kattavat yli kaksi kolmannesta.
Koulutuksesta kuitenkin löytyvät Suomen menestymisen avaimet. Koulutus on ymmärrettävä pitkän aikavälin sijoituksena, ei pelkkänä menoeränä.
Oskari Rantala
Jyväskylän sivistyslautakunnan jäsen ja kansanedustajaehdokas (vas.).
Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 25.3.2023
Oskari Rantala 