(Julkaistu Keskisuomalaisessa 25.9.2012)
On usein toisteltu paradoksi, että suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa laiskasti, vaikka juuri niissä voi vaikuttaa lähimpänä omaa arkea oleviin asioihin: bussilipun hintaan, lähimmän terveyskeskuksen sijaintiin ja oman lapsen luokkakokoon.
Esimerkiksi presidentinvaalissa äänestysprosentti on kuntavaaleihin verrattuna tähtitieteellinen huolimatta siitä, että tavallisen suomalaisen näkökulmasta on varsin yhdentekevää, kuka virkaa hoitaa.
Me kaikki tiedämme, mitkä ryhmät äänestävät muita vähemmän: työttömät, alemmin koulutetut ja nuoret — toisin sanoen pienituloisin osa suomalaisista. Vaalien alla on tapana patistella heitä uurnille ja muistuttaa holhoavasti, että vaikuttaminen on arvokasta.
Vähemmän kuitenkin puhutaan siitä, ketkä äänestävät eniten ja minkälaisiin poliittisiin päätöksiin se johtaa. Työssäkäyvät, korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat äänestävät aktiivisimmin, ja he antavat äänensä yleensä toisille työssäkäyville, korkeasti koulutetuille ja hyvin toimeentuleville. Eniten julkisia palveluita tarvitsevat kuitenkin jyväskyläläiset, joiden elämä on hyvin erilaista kuin keskimääräisellä valtuutetulla.
Kärjistäen voi sanoa, että valtuusto on täynnä hyväosaisten jyväskyläläisten asioita ajavia hyväosaisia valtuutettuja, ja tämä näkyy myös politiikan suunnassa. Palvelut keskittyvät keskustaan samaan aikaan kun köyhien liikkumisesta tehdään kalliilla paikallisliikenteellä hankalaa. Kaupunkiin suunnitellaan konserttisalia, vaikka kaupungin talous on kuilun partaalla, eikä raha näytä riittävän edes koulujen ja terveyskeskusten toiminnan pyörittämiseen.
Vuoden 2012 talousarvion käsittelyssä ehdotettiin maksuttomien palautuskuorien hankkimista toimeentulotukea hakeville eli kaikkein heikoimmassa asemassa oleville jyväskyläläisille. Palokan, Huhtasuon ja Vaajakosken sosiaaliasemien lakkauttamisen jälkeen kauempana asuvien toimeentulotukiasioiden hoitaminen on selvästi hankaloitunut ja jonot keskustan toimipisteellä kasvaneet kohtuuttomiksi.
Kaupungin talouden kannalta kustannus olisi ollut mikroskooppinen, mutta esitys ei mennyt läpi. Sitä vastusti 56 valtuutettua — todennäköisesti kaupunginvaltuuston hyvätuloisimmat kolme neljäsosaa — jotka katsoivat, ettei köyhimpiä kaupunkilaisia ole syytä auttaa asioidensa hoitamisessa. Kun päätöksenteko on tällaista näin pienen mittaluokan kysymyksissä, on selvää, miten hyvin pienituloiset otetaan suurempia päätöksiä tehtäessä huomioon.
OSKARI RANTALA
kuntavaaliehdokas (Vasemmistoliitto)
opiskelija, tiedottaja
Oskari Rantala 