Nuorisolääkäri Minna Joki-Erkkilä (HS Mielipide 20.10.) esitti huolensa kauhukirjallisuuden vaikutuksista peruskoululaisten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Hänen mukaansa kauhu ei ole missään muodossa kenellekään hyväksi, eikä kahdeksasluokkalaisten tulisi saada lukea kauhukirjoja ilman vanhempien lupaa.
Tummalla pensselillä maalattu kuva nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista, pelosta ja rikollisuudesta ei vastaa kaikilta osin todellisuutta. Nuorisorikollisuus on ollut pitkään laskussa, ja iso osa suomalaisnuorista voi erittäin hyvin, vaikka koronaeristysaika onkin kärjistänyt monen nuoren ja perheen ongelmia. Niin tai näin, sosiaalisten suhteiden oheneminen ja taloudellinen epävarmuus eivät johdu koulussa luetusta kauhukirjallisuudesta.
Toisin kuin elokuvilla ja videopeleillä, kirjoilla ei ole ikärajoja. Kaikkia kauhukirjallisuus ei kiinnosta, eikä tarvitsekaan kiinnostaa, mutta joillekin se on turvallinen kanava jännityksen ja pelon kokemiseen ja negatiivisten tunteiden käsittelyyn.
Ketään ei pidä pakottaa lukemaan kirjoja, jotka aiheuttavat ahdistusta, eikä näin peruskoulussa tapahdukaan. Lukijat ovat kuitenkin erilaisia, ja jotkut nauttivat kauhusta. Jokaisella on omaan kirjamakuunsa oikeus, ja koulun tehtävä on auttaa sen löytämisessä.
Varta vasten lapsille ja nuorille suunniteltua ja heille hyvin sopivaa kauhukulttuuria ja -kirjallisuutta on olemassa enemmän kuin koskaan. Kaikenlaisten asioiden kuvittelu kannattaa.
Oskari Rantala
väitöskirjatutkija
puheenjohtaja, Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura
(Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 24.10.2021).
Oskari Rantala 