Kategoriat
Mielipidekirjoitus Politiikka Raha

Tarvitsemme kunnallisen pääomaveron

Kirjoitin Laura Piipon kanssa mielipidekirjoituksen, jossa vaadimme kovempaa pääomatulojen verotusta ja lisätulojen siirtoa kunnille. Suomi kuuluu maailman kilpailukykyisimpiin kansantalouksiin ja valtakunnassa on varallisuutta vaikka kuinka, mutta riittäviä työkaluja kuntien rahoittamiseksi ei tunnu millään löytyvän. Kunnat vastaavat suuresta osasta elintärkeitä peruspalveluita, joten julkisen talouden ongelmat on korjattava pikaisesti, ettei hyvinvointivaltiota jouduta ajamaan tämän enempää alas.

Kirjoitus oli tällainen:

Tarvitsemme kunnallisen pääomaveron

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 9.10.2012)

Kunnat ympäri Suomen ovat pahoissa talousvaikeuksissa ja tulevalla valtuustokaudella on odotettavissa monenlaisia ikäviä päätöksiä. Kun kuntien taloustilanne muuttuu hälyttäväksi, myös niiden järjestämät elintärkeät palvelut ovat vaarassa joutua tulilinjalle. Tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja, jotka turvaavat kuntien rahoituksen oikeudenmukaisella tavalla. Yksi tähän asti hyödyntämätön mahdollisuus on kunnallinen pääomatulojen verottaminen.

Kunnallisveroa peritään tällä hetkellä yksinomaan palkkatuloista, joten pelkkiä pääomatuloja saavat eivät maksa lainkaan kuntaveroa, mutta kunnan palveluita he kuitenkin käyttävät. Tuoreimpien verotietojen mukaan yli 150 000 euroa vuodessa ansaitsevien keskisuomalaisten yhteenlasketuista pääomatuloista muodostuu 67 miljoonan euron potti. Sadasta kovatuloisimmasta keskisuomalaisesta peräti seitsemän kymmenestä maksaa veroja pääasiassa pelkästään pääomatuloista, mikä ei hyödytä kuntia suoraan mitenkään.

Jyväskylässä tavallinen palkansaaja maksaa puolestaan tuloistaan 19,5 prosenttia kunnallisveroa. Suomen rikkaimman kymmenyksen tuloista kunnat saavat paljon vähemmän — vain noin 14 prosenttia. Tähän suhteutettuna suomalainen pääomatulojen verotus on verrattain löysää, ja esimerkiksi yhtiöiden osingoista huomattava osa on jopa kokonaan verovapaita.

Kuntien veropohjaa on pikaisesti laajennettava, jotta voidaan varmistaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä rahoitus. Kuntauudistuksen yhteydessä tulisikin ottaa käyttöön kunnallinen, kaikkia kuntia koskeva pääomavero. Esimerkiksi 10 prosentin suuruisena vero helpottaisi jo yksistään Suomen kuntien talousahdinkoa noin miljardilla eurolla. Nykyisessä tilanteessa on kestämätöntä, että pääomatuloilla elelevien verokertymästä ohjautuu kunnille vain mitätön osa.

LAURA PIIPPO
yliopistonopettaja, kuntavaaliehdokas (Vas.)

OSKARI RANTALA
opiskelija & tiedottaja, kuntavaaliehdokas (Vas.)

Kategoriat
Jyväskylä Mielipidekirjoitus Politiikka

Jyväskylää kehitetään hyvin toimeentulevien ehdoilla

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 25.9.2012)

On usein toisteltu paradoksi, että suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa laiskasti, vaikka juuri niissä voi vaikuttaa lähimpänä omaa arkea oleviin asioihin: bussilipun hintaan, lähimmän terveyskeskuksen sijaintiin ja oman lapsen luokkakokoon.

Esimerkiksi presidentinvaalissa äänestysprosentti on kuntavaaleihin verrattuna tähtitieteellinen huolimatta siitä, että tavallisen suomalaisen näkökulmasta on varsin yhdentekevää, kuka virkaa hoitaa.

Me kaikki tiedämme, mitkä ryhmät äänestävät muita vähemmän: työttömät, alemmin koulutetut ja nuoret — toisin sanoen pienituloisin osa suomalaisista. Vaalien alla on tapana patistella heitä uurnille ja muistuttaa holhoavasti, että vaikuttaminen on arvokasta.

Vähemmän kuitenkin puhutaan siitä, ketkä äänestävät eniten ja minkälaisiin poliittisiin päätöksiin se johtaa. Työssäkäyvät, korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat äänestävät aktiivisimmin, ja he antavat äänensä yleensä toisille työssäkäyville, korkeasti koulutetuille ja hyvin toimeentuleville. Eniten julkisia palveluita tarvitsevat kuitenkin jyväskyläläiset, joiden elämä on hyvin erilaista kuin keskimääräisellä valtuutetulla.

Kärjistäen voi sanoa, että valtuusto on täynnä hyväosaisten jyväskyläläisten asioita ajavia hyväosaisia valtuutettuja, ja tämä näkyy myös politiikan suunnassa. Palvelut keskittyvät keskustaan samaan aikaan kun köyhien liikkumisesta tehdään kalliilla paikallisliikenteellä hankalaa. Kaupunkiin suunnitellaan konserttisalia, vaikka kaupungin talous on kuilun partaalla, eikä raha näytä riittävän edes koulujen ja terveyskeskusten toiminnan pyörittämiseen.

Vuoden 2012 talousarvion käsittelyssä ehdotettiin maksuttomien palautuskuorien hankkimista toimeentulotukea hakeville eli kaikkein heikoimmassa asemassa oleville jyväskyläläisille. Palokan, Huhtasuon ja Vaajakosken sosiaaliasemien lakkauttamisen jälkeen kauempana asuvien toimeentulotukiasioiden hoitaminen on selvästi hankaloitunut ja jonot keskustan toimipisteellä kasvaneet kohtuuttomiksi.

Kaupungin talouden kannalta kustannus olisi ollut mikroskooppinen, mutta esitys ei mennyt läpi. Sitä vastusti 56 valtuutettua — todennäköisesti kaupunginvaltuuston hyvätuloisimmat kolme neljäsosaa — jotka katsoivat, ettei köyhimpiä kaupunkilaisia ole syytä auttaa asioidensa hoitamisessa. Kun päätöksenteko on tällaista näin pienen mittaluokan kysymyksissä, on selvää, miten hyvin pienituloiset otetaan suurempia päätöksiä tehtäessä huomioon.

OSKARI RANTALA
kuntavaaliehdokas (Vasemmistoliitto)
opiskelija, tiedottaja